rankka kesä

Yli kuukausi edellisestä kerrasta kun blogia päivitin. Välillä olen aloittanut kirjoittamista, mutta jäänyt kesken. On ollut kauhea alkukesä. Vettä tulee, ei olla vieläkään päästy tekemään ensimmäistä rehua, jouduttiin lopettamaan ensimmäinen hevoseni Pipsa, kaksi lehmää saanut poikimahalvauksen (onneksi tointuivat nopiaan eläinlääkärin avustuksella!), yksi lehmä polki vetimensä (ja siis sonninemä-ehdokas kaikenlisäksi). Mitähän muuta..

Sanni ja Cindy ovat olleet melko paljon töissä. Sanni tekee aivan mielettömän hienoa duunia, noinkohan sillä on spondyloosin aktiivivaihe mennyt ja siitä johtuen oireeton? Itse mietin, että kuinka paljon pennut (etenkin tiineys- ja imetys) vaikuttivat tuohon? Pitäisi melkein kysyä ammattilaisilta, voiko tuolla olla vaikutusta. Cindy kävi fyssarilla muutamia viikkoja sitten, se oli erinomaisessa kunnossa. Pelkäsin jo senkin takia kun tuntui, että Cindystä häviää töissä voima (=ei ruvennut puremaan ollenkaan, antoi eläimien mennä läpi). Vähän ennen fyssaria se kuitenkin ryhdistäytyi, mikä lie ollut. Mutta hyvin menee Cindyn ja Sannin kansa, olen ruvennut jonkinverran käskyttämään Cindyäkin. Sannista huomaa, että olen rikkonut sen aikanaan, sitä joutuu käskyttämään vähän enemmänkin.. Cindyn kanssa pitäisi löytää kultainen keskitie vaisto- ja käskytyöskentelyjen kanssa.

Vinku on aivan mieletön tyyppi! Navetassa ihan huikean rohkea, lampaita paimentaa jo aika mallikkaasti.. Hieno tyyppi kerrassaan! Melkoinen terrieri leikittäessä, moottoria riittää. :) Veljistäänkin on kasvanut oikeita malliyksilöitä. Mustalla urospennulla oli ylimääräinen hammas, kasvoi kitalakea pitkin. Muuta ihmettä ei noiden kanssa ole ollut, toivotaan että sitten aikanaan luustokuvat näyttävät yhtä hyviltä miltä nää tuntuvat arjessa ja "töillä"! :)

Ruu on jäänyt taas vähän vähemmälle työlle.. Aioin jo myydä sen, kasvattajansa olisi ostanut sen takaisin - varasin lennon sille, kun kaverini lähti hakemaan itselleen pentua. No, peruin kuitenkin Ruun lähdön kun se tuntui niin pahalta.. Aika hyvin rupeaa Ruu edistymään, pitäisi vaan ryhdistäytyä taas ja tehdä sen kanssa. Ruun ongelma on siis se, ettei se kunnioita minua ollenkaan sillon kun se päättää tehdä jotain. Eli melkoisen viettikova tyyppi on!

Cara on myynnissä, tällä hetkellä koeajalla. Katsellaan mitä tuleman pitää sen kanssa!

Hevosten kanssa on ollut enempi ja vähempi kaikkea.. Pipsan kaviokuume uusi, päätettiin että nyt on sen aika. Pihlalle tuli ihottuma, onneksi ei taida ainakaan paha kesäihottuma olla (jos on sitä) koska meni ohi ihan vaan pesemällä ja tervaamalla. Ja nyt Eimi ontuu, näyttäisi ontuvan vasenta etustaan - liekkö oikeassa kankussa oleva arpi taas vaivaa. Pehmeällä liikkuu paremmin, hädissäni katsoin tänään pulssit jaloista. Mutta tuskin sillä kaviokuumetta on, kaviot on kylmät enkä pulssia onnistunut löytämään.

Maanantaina mennään Pihlan kanssa Porthanin Vuokon kouluvalmennukseen. Jännää! P on kyllä ollut niin vähällä liikutuksella, mutta onneksi kunto ei näy kauhiasti tippuneen. Mutta vähän jännää miten se käyttäytyy. Jospa menee hyvin! :)

Vinku navetoi

Vinku oli tänään ensimmäistä kertaa navetalla koko aamunavetan ajan. Minusta tuntuu, että tuo pentu ei pelkää mitään.. Ne muutamat ritilät mitä meillä on navetassa, on ihan jees, niillä voi kyllä kävellä sen mitä tarvitsee. Ilmastointi, lypsykoneen ääni, ei ongelmaa. Ääniarkuutta ei siis ilmene. Lehmiä ei pelkää lainkaan, vähän voisi toki itsesuojeluvaistoa olla enemmän - kun aloin lypsää, Vinku meinasi tulla lehmien parsiin asti auttamaan. Aika äkkiä tajusi (ilman että tarvitsi kantapään kautta oppia), että parsiin ei saa tulla. Sen verran Vinkusta onneksi löytyy itsesuojeluvaistoa, että jos lehmä kääntyy sitä päin, se ei yritä tulla esimerkiksi ruokintapöydälle. Ja kapeille ruokintapöydille ei onneksi mene itsekseen kun selkäni käännän. Muuten ei kapeilla käytävillä liikkuminen ole mikään ongelma!

Nyt sain pennut rekisteröityä Kennelliittoon, löytyvät Koiranetistä. Olipa hankala juttu, ajattelin että on helpompi rekisteröidä kun siirrän Sannin ensin isäni nimistä omiin nimiini, mutta siitähän tarvitsi sitten lisää paperia täytellä, koska koira vaihtoi omistajaa vasta pentujen syntymän jälkeen jne.

Winx Koiranetissä

Heh, juuri kun olin edellisen päivityksen saanut kirjoitettua ja kirjoitin, että odotellaan kengittäjää käymään, ajoi kengittäjä pihaan. Pihla on siis nyt taas kengässä ja otin kengityksen jälkeen siitä muutaman kuvan. On se vaan kaunis!

Löysin koneelta muutaman mooonen vuoden takaisen kuvan minusta ja nykyään 20-vuotiaasta Pipsasta. :)

Toivotaan että sade lakkaisi ja pääsisi pian pellolle - saisi levitettyä apulannat ja saisi hevosetkin sitten laitumelle. Kävin jo katselemassa joko joku lohko kestäisi, mutta ei kehtaa vielä laittaa. Mutta ei mene enää kauaa, huippua!

Niin, ja ollaanhan me oikeasti paimennushommiakin tehty. Cindyn veli Ken vaihtoi omistajaa syksyllä, ja käytiin viime viikon perjantaina auttamassa heitä eläimien koiraamisessa ja miettimässä yhdessä, miten ne työt kannattaisi juuri heidän navetassa tehdä. Se kun on niin navettakohtaista mikä on paras ratkaisu. Paimennettiin myös pikkuhiehoja, josta video alla. Muutama lypsylehmä oli sellainen jotka meínasivat mennä koiran yli - Cindystä huomaa, että se ei ole ihan täydessä terässään koska ei rupea puremaan ollenkaan. Pitää pyytää seuraavalla kerralla kaveriksi joku, jonka koira nappaa tarvittaessa, valehyökkäykset ja haukku eivät joka kohdassa riittäneet.

Vinku on paimentanut muutaman kerran lampaita, ihan vaan kotona. Nyt on jo paljon parempi mitä ensimmäisellä kerralla, se pomppiminen on jäänyt pois, alkaa liikkuminen olla matalampaa jne.

Caran kanssa on taas sellainen masennuskausi että oksat pois. Kai se pitää tyrkätä hetkeksi jollekin kaverille, onko sen on/off-paimennusvaisto minusta johtuvaa, vai onko sen vaisto vaan puutteellinen. Sillon kun Cara paimentaa, se paimentaa tosi kivasti. Mutta seuraavana päivänä se vaan seisoo ja toljottaa, saattaa ehkä blokata mutta ei varmasti tee mitään hyödyllistä. Carahan tulee perjantaina 2v, johan sen pitäisi olla täysin syttynyt.

Sanni on ollut niin hyvässä kunnossa, aivan huippua! Tekisi melkein mieli ilmoittaa Sannikin kisaamaan kesäkuussa kelpiepäiville. :D Cindy on siis lähdössä sinne David Williamsin oppiin sekä kisaamaan tilakoiraluokassa JA yrittämään uudestaan lammasperusrataa. Se jäi vähän kaivelemaan viime kesältä (läpimeno jäi pisteen päähän, Cindy oli vähän vaisu kun olin koettanut avata sen hakuja kovemman kautta), haluan yrittää sitä uudestaan. Eli Cindyhän on tehnyt jo nautaradan, lammasrata on siis nyt ihan vapaaehtoinen.

kokeile minua, kokeile!

Pihla on ollut meillä nyt viikon. Myyjä oli ihan oikeassa, kun sanoi että Pihla kokeilee minut varmasti hyväksi. Kengittäjä ei ole kerennyt vielä käymään, kävin ostamassa kengityssetin ja otettiin itse siltä kengät pois. Yöllä ennen kenkien poistoa (la-su välisenä yönä) hevoset olivat rikkoneet niitä erottavan väliaidan ja löytyivät aamulla kaikki samasta tarhasta. Kaikki oli hyvin, joten keräsin sitten väliaidat pois, saavat olla nyt samassa pihatossa ja tarhassa.

Ällöttävää kun joka paikka on ihan liejuna, toivottavasti rupeaa kuivamaan pian. Hevoset jo haikailevat vihreän perään :)

Pihla tuntuu edelleen kivalta valtataistelusta huolimatta. Olen ratsastanut sillä kolme kertaa, eilen käytiin pidempi maastolenkki, ehkä jotain 8km. Ensimmäisellä kerralla käytin waterfordia, kahdella edellisellä kerralla oli suussa oliivikolmipala. Peltojen kuivamista odotellessa, pääsisi ratsastamaan pelloilla (meillä kun ei enää kenttää ole) ja viemään Pihlaa eteenpäin.

Eilinen maastolenkki oli tosi kiva! Siihen asti kun tultiin takaisin kotiin. Käytiin metsäautotiellä ravailemassa ja laukkaamassa, ihan hyvin pysyi käsissä pelkällä kolmipalalla, tuntui vähän raskaalta mutta ei mitään kauhian pahaa! Ehkä voisi seuraavalla kerralla laittaa waterfordin, voi olla parempi maastokuolaimena. Minulla on ratsastaessa sellainen ongelma, että tuntuu tosi pahalta ottaa riittävä tuntuma hevosen suuhun. Ravissa ja laukassa onnistun, mutta käynnissä.. En tiedä mikä siinä on. Pitää päästä käymään valmennuksissa Pihlan kanssa, jotta saa minun ongelmat perusratsastuksessa korjattua.

Pihlan kanssa on ollut ratsastaessa oikeastaan ainoana ongelmana se, että Pihla pysähtyy välillä eikä halua liikkua johonkin suuntaan. Metsäautotiellä ei olisi halunnut kääntyä takaisin kotiinpäin, siellä kyllä hyväksyi nopeasti sen, että kyllä me käännytään. Mutta kotiin tullessa melkein pihassa, emopihaton kohdalla Pihla teki oikeasti stopin. Sain hivutettua sitä muutamia kymmeniä metrejä eteenpäin siksakilla, muutama askel kerrallaan. Lopulta pitkän, ehkä vartin tjv taistelun jälkeen jalkauduin ja talutin sen mutalammikoiden  läpi. Joo, Pihlasta ei ehkä kenttäratsua tulisi, voisi vesiesteet olla melkoinen haaste opettaa. :D Mutta siis jopa maasta käsin sai tehdä töitä, että sai Pihlan kurakon läpi, ja vesi onkin oikeastaan ainoa ongelma ratsastaessa. Mutta uskon että tuotakin voi siedättää johonkin pisteeseen asti!

Eilen oli niin nätti aamu, että piti ottaa muutamia kuvia ennen lypsyä! 

Aloitin eilen Vinkun sytyttelyn. Vinks on selkeästi kiinnostunut lampaista, mutta ei ole vielä syttynyt, sen paimentaminen on jotain paimentamisen ja leikkimisen väliltä. Mutta, sehän on vasta reilu 3kk vanha, ei mitään kiirettä! :)

Ruu paimensi myös eilen, se alkaa olla aika kiva. Pitäisi oppia itse rentoutumaan ja luottaa koiraan, ja ylipäätään päästä tekemään oikeita töitä. Ruusta tulee hieno, josko sille saisi perusradan ensi syksynä. :)

Sanni, Cindy ja Cara ovat tehneet töitä. Cara on outo, se tekee töitä tosi kivasti, mutta jos yritän treenata sen kanssa paimennusta, se on ihan hölmö. Joten ehkä me jätetään treenailut välistä, treenatkoon töissä. ;) Sanni on ollut erinomaisessa kunnossa, aikoo vissiin vallata paikkansa ykköskoirana takaisin.

Pihla kotiutui

Olin etsiskellyt hevosta talvella, ajatuksena olisi ruveta taas ratsastamaan aktiivisemmin. Oma hevoseni on jo 20v ja sillä kun on kaviokuumetausta, siitä ei enää käyttöhevosta saa. Kaviokuume kävi kerran aktiivisena tänätalvena, sen verran pahana, että mietittiin jo sen lopettamista. Kunnes Pipsa yhtäkkiä parani kun rupesin kyselemään, kenellä olisi kokemusta hevosen lopettamisesta. No, laitoin talvella nettiin ilmoituksen, että olen etsimässä hevosta. Tarjouksia tuli melko paljon, muutamaa hevosta käytiin katsomassa. Yksi "hylkäämäni ilmoitus" jäi kaivelemaan mielessä - 165cm ruunikko, ei. Suikku. Pipsahan on suoraan suikkulainen, ja samanoloista hevosta olin mietiskellyt. Kuitenkin hevonen tuntui liian isolta, mutta koska se oli lähellä (vaan 100km), päätin että lähden katsomaan. Jep, olihan se iso. Mutta tuntui heti sopivalta projektilta. Selväpäinen, mukava käsitellä, mutta silti vaati melko varmat otteet. Koeratsastin sitä vähän pellolla, kokeili minua selvästi esim. onko pakko mennä pellolla lumen alla virtaavan puron yli yms. Mutta tosi hyvältä se tuntui, päätin heti että käyn uudestaankin katsomassa.

Kävin katsomassa ja ratsastamassa Pihlaa yhteensä neljä kertaa. Joka kerta ihastuin enemmän ja enemmän. Viimeinen kerta oli eläinlääkärin tarkastus, jonka Pihla läpäisi kahdella pienellä huomautuksella, mikä oli eläinlääkärin mukaan erittäin hyvä. Joten, kaupat tuli ja tiistaina haettiin Pihla kotia.

Kuva ennen Pihlan meille tuloa

Pihla on melko raaka. Peruskoulutettu on, mutta koska se on ollut pitkään käyttämättä, alku on muistuttelua. Laukka nousee ja näin poispäin. Pihla on melko herkkä tyyppi, nyt ruvetaan etsimään sille sopevia kuolaimia. Ratsastin Pihlaa ensimmäisen kerran kotona tänään, ostin viime viikolla waterfordit. Tosi hyvältä tuntui, Pihlalle tuntuivat sopivan suuhunkin, ei pääse puremaan kuolaimeen, suu toimi erinomaisesti. Pitää seuraavaa kertaa varten kehdata etsiä se alaturpis. Meidän pienhevosen remonttiturpis oli liian pieni.

Kunhan Pihlan saa kesäkenkään, uskallan sitten laskea sen samaan tarhaan toisten tammojen kanssa. Tällä hetkellä niillä on väliaita, saavat tutustua toisiinsa. Mutta en päästä niitä samaan tarhaan ennen kun Pihlalta on hokit poistettu. :D Pihlalla näkyy kuluneen vasemmasta etusesta kenkä melko pahasti, sillä on paha tapa kuopia maata silloin kun ärsyttää. Betonin hakkaaminen ei ole kauhian kiva.

Tuntuu kyllä, että löysin juuri sopevan projektin! :)

Ps. Katsokaa, täysin koiravapaa päivitys! ;)

täydellinen pentu

Vinksinvonksin <3 

Kyllä saa kivempaa pentua etsiä! Vinku ei vielä ole vielä syttynyt, joitain väläyksiä on ollut. Mm. pysäytti juoksemaan lähteneet pässit, käänsi ne mulle ja sen jälkeen oli ihan kujalla. "WTF, mitä mä teeeeeen?!?!" :D Lampolassa pakkasi lampaat nurkkaan ja sitten istahti tyytyväisenä syömään papanoita. Myös pihatossa on tosi rohkea ja hieno, ei se paimenna niitäkään mutta puikkelehtii esim. pöydälle karanneiden vasikoiden ympärillä. Ei pelkää esim. metalliportteja tai metallisten lukkoparsilaitteiden ääntä yms. :)

Se, miten Vinks toimii parsinavetassa, on ihan huippua! Kävelee kapeilla käytävillä, kulkee hyvin ritilöiden yli, ei pelkää lehmiä. On ehkä vähän turhan uhkarohkea, mm. meni lomittajan perässä lehmän parteen. Minä huudan Vinkulle että nyt pois sieltä, Vinksu tulee sieltä tyyliin "mitä sää oikein mesoat siellä". Hullu pentu. :) Samoin jos olen esim. toisessa päässä käytävää ja menen kyykkyyn ja kutsun Vinkua, se juoksee täysiä ja hyppää suoraan päin. Että kannattaa ottaa koppi. :P Aivan mielettömän hienoluonteinen pentu, tää on jotain niiin mahtavaa!

Vinksinvonksin ei ole juuri mitään uutta opiskellut. Vähän on tehty pentutokoa, samaisia kuin aikaisemminkin - seuraamista, istumista ja maahanmenoa. Ulkona luoksetulosta saa nykyään vähän vääntää, mutta jos on esim. namia tai lelu niin se kyllä tulee ihan innoissaan. Muuten se tykkää kyllä riehua yksinään tai toisten koirien kanssa ja välillä ignooraa ihmisen. :)

Cindy on ollut vähän kipeänä. Joutui antibioottikuurille tulehtuneen sylkirauhasen takia, kaulaan kasvoi iso patti. Se hävisi aika pian kuurin aloittamisen jälkeen - torstaina Cindy oli ihan outo, ei tehnyt töitään sillä teholla kuin normaalisti, mutta oli onneksi perjantaina jo normaali! Sanni meinaa ottaa paikkansa ykköskoirana takaisin, se on taas yhtä hyvässä työkunnossa kuin esim. alkukesästä 2013. Tää on niin outoa, ei ole edes fyssarilla vielä käynyt pennejen jäljiltä - Sanni laihtuu, lihakset kehittyvät, se työskentelee aivan huippuhyvin. :)

Mitäs muuta.. Päätettiin vähentää lampaita melko kovalla kädellä - huomenna tulee auto 20 lampaalle, tarkoitus on vähentää sillain, että uuhia on vain kymmenkunta. Ja Aapo-pässin lähtö kirvelee jo nyt, sen parempaa pässiä saa hakea. Mutta jos se ei saa uuhia tiineeksi, niin ei mahda mitään. :(

Nyt tarvitsee mennä taas nukkumaan - on tämä blogi kyllä melko jäässä. Huomisesta tulee melko kiirepäivä, kengittäjäkin tulee käymään. :)

karitsointeja ja kerintää

Meillä on ollut nyt muutaman viikon ajan melkoinen ruuhka karitsointien suhteen. Lampolassa alkaa olla tungosta, onneksi tällä viikolla lähtenee kymmenkunta uuhta poikkeensa. Parhaana päivänä poiki kolme uuhta, muutenkin on ollut tahti sellaista "kahdeksan uuhta viikossa". Ei olisi enää kuin muutama jäljellä! :) Yksi karitsointi oli melkoinen - ensimmäinen karitsa hurjan iso (arvelisin että n. 5-6kg, en ole punninnut karitsoja), seuraava ei oikein edennyt ja kaiveltiin se ulos, oli väärinpäin ja se kuoli. Kolmas oli ihan ihme solmussa itsensä kanssa, melko iso karitsa sekin. Onneksi tuollaisia ei paljoa ole! :)

Ruun sisko Danger tuli mulle joksikin aikaa treenattavaksi. Kiva narttu, vähän ylisosiaalinen mutta mä niin tykkään millainen se on eläinten edessä. Video Dangerista helmikuulta, hiehoilla jotka Cindy oli juuri koirannut, eli niitä oli paimennettu n. viisi minuuttia. :)

Toinen poika lensi eilen pesästään, lähti kaverille aluksi kokeiluun, mutta kuullostaa siltä että se ei takaisin tule. :D Winx on ollut tänään vähän masentunut, onneksi Sanni leikittää pentuaan ja sillä on muitakin kiusattavia. Ollaan autoiltu nyt jonkinverran ja treenattu istumista ja maahanmenoa. Vielä ei ole mitään ideaa paimentamisesta.

Musta poika

Musta poika

Winx

Winx

Winx

Sanni on äärettömän hyvä äiti, vaikka niin minä aina oletinkin sen olevan. Sanni leikkii Vinksun kanssa ihan onnessaan, mm. repivät leluja ja jahtaa kun Vinku juoksee sitä karkuun lelu suussa. Hauskoja tyyppejä! :)

Mitäs tässä muuta.. Kaksi lehmää lähtee teuraaksi keskiviikkona, harmittaa tosi paljon. Toinen on meidän Viiman (50-tonnari) jälkeläinen, maitohormonilla kokeiltiin jotta lähtisi lypsämään mutta ei. Eipä sellaista lehmää kehtaa pitää, jolla on päivämaito 5kg.. Toinen on Hertta, viime kauden kivasti lypsänyt hyväsukuinen äykky, mutta sillä on vasikka hävinnyt - 4kk kohdalla kaikki oli hyvin. Ilmeisesti muumioitunut, toivottavasti teurastamolta tulee tieto mitä siellä oli.

töitä, pentuja ja paimennusta!

Väsyttää väsyttää, mutta tarvinnee jaksaa päivittää blogiakin joskus.

Punainen poika, jota nimeksi muotoutui Rambo, muutti omaan kotiin viikko sitten. Hyvin on pärjännyt, hieno ja rohkea tyyppi! Rambo paimentaa siis tulevaisuudessa ammatikseen lampaita Pohjois-Pohjanmaalla.

Toiset pennut on vielä kotona. Vinku eli Winx jää tieten kotiin, mutta "musta poika", jolle ei ole vielä omaa nimeä muovaantunut, on täällä toistaiseksi. Eli pentu on vielä vapaana, jos joku tarvitsee paimenta niin minulta voi kysellä. Leikkityylistä voisi sanoa, että pennuista tulee silmäkoiria, mutta sehän voi muuttua mihin suuntaan tahansa - mm. Cindyhän oli täysin kroppakoira, nyt sillä on jo riittämiin (ja välillä liiaksikin) silmää. Pentu on myös mahdollista ostaa aloitettuna ja kuvattuna ensisyksynä! :)

Sannihan täytti perjantaina seitsemän vuotta, ja pennuille tuli samaisena päivänä ikää kahdeksan viikkoa!

Sitten paimennuspuoleen. Sanni ja Cindyhän olivat tosi helppoja tyyppejä. Käytännössä puoliautomaatteja, niiden kanssa ei tarvinnut hakata päätä seinään sen enempää, molemmat rupesivat toimimaan heti kun vaan rupesin tekemään töitä niiden kanssa. Cara ja Ruu opettavat kyllä ihmiselle nöyryyttä. Päätä on hakattu seinään ja onneksi virheistä opittu, tosin jotkut virheet on saanut toistaa moneen kertaan. Alan päästä Ruun pään sisälle jo, mutta Cara... Joinain päivinä en ymmärrä sitä vieläkään.

Veikkaan, että se on vaan epävarma ja kehittyy myöhään. Carahan tulee kaksi vuotta toukokuussa, sillä on pieniä ongelmia tasapainon kanssa - Cara haluaa blokata, blokata ja blokata. Sillä on erittäin luontainen poispäinajo ja joskus se vaan kytkeytyy päälle. Cara on ollut jonkinverran kuivitushommissa, ja siellähän se on niiiiin haka! Vaikka sillä ei ole käskyjä vielä ollenkaan (paitsi jonkinmoinen stoppi), se toimii siellä melkeenpä paremmin kuin Cindy. Caralla on p-a-l-j-o-n silmää, mutta onneksi ei ole jumi pahasti!

Cara toimii tosi hyvin kakkoskoirana töissä esim. Cindyn kaverina. Cindy on tukena ja kaverina tekemässä hommia, Cara pääsee myös loistamaan. Caralla ei ole haukkua, mutta nätti hyökkäys ja hammas tarvittaessa. Vaikka sillä on paljon silmää, se on periksiantamaton ja voimakas. Esim. Joidenkin silmäkoirien olen nähnyt kyttäävän, mutta väistävän alta pois vaikeassa tilanteessa, ja menevät kyttäämään kauemmaksi. Toistavan tuota ja karkuuttavan elukat. Cara ei ole ainakaan tähän asti tehnyt tuota, elukat eivät vaan yksinkertaisesti ole menneet sen silmästä läpi, ja jos pientä yritystä on ollut, se on korjaantunut kyllä nätillä valehyökkäyksellä.

Sonnikarsinan kuivittamista Caran kanssa. Tässä hommassa Cara loistaa! :)

Hyvä siitä tulee, mä niin toivon! :) Cara on huippukoira arjessa, turha terävyys on hävinnyt ja se on sopivasti sosiaalinen - tykkää olla ihmisen kanssa mutta ei tule suuhun asti.


Töissä on ollut melkoisen rankkaa. Eilen kuoli kuukauden ikäinen, tosi kaunis kokopunainen lehmävasikka - mielettömän kivasukuinen vielä.. Emänsä tokakertalainen ja lypsää 40kg päivätuotoksia - pitkämaitoisesta suvusta. Tänäaamuna heti kun navetanoven avasi, huomasi että siellä on ollut bileet. Viidellä liki vuosikkaalla hieholla - tulleet portista läpi ja levittäneet paskat avokouruista ympäriinsä, pudottaneet tavarat hyllyiltä, paskakolat ja kaikki siinä itsessään.. Onneksi oli mittalypsyaamu ja on tyytyväinen tuloksiin, tuo paska-episodi unohtui melko nopiaan. Etenkin Helmikän 26,3kg aamumaidon jälkeen. :D Seuraavaa mittalypsyä odotellessa!

Kolmasosa lampaista on poikinut nyt parin viikon sisään. Suurin osa vuonueista kolmosia, lisäksi kahdet neloset ja yhdet vitoset. Muutamat ykköset ja kakkoset on mahtunut mukaan. Mä niin tahtoisin valvontakamerat lampolaan, saisi siitä tarkastettua onko joku poikinut tai poikimassa, ei tarvitsisi yöllä juosta lampolaan.. Mutta on tuo mennyt onneksi noinkin, iltatarkin tekee myöhään ja yöllä käy kerran katsomassa ja aamunavetta on jo puoli kuudelta. :)